”Myrsky”

Ah mikä ihana tekosyy keksiä pennuille työnimeä… Tänä vuonna oli aivan kamala keli kun lähdin Ruusua astuttamaan.. Keli ei yhtään parantunut kyllä takas tullessakaan.. Muutaman mutkan kautta Ruusulle suuniteltu uros vaihtui ja lopulta löytyi tosi kiva Herra-koira jolla myös astutin Ruusun.  Nyt sitten odotellaan ja jännätään….

tiineysviikko  0-1

Meidän Ruusu on löytänyt itselleen ruokahalun . Kyllä vain meidän prinsessa joka on vakaasti tasaseen kertonut et vähintään olen myrkyttänyt ruua nykyään imuroi ruokansa viimeistä murua myöden. Myös hillittömät loikat näkyy olevan taaksejäännyttä eli oikeesti tuo huligaani on astetta rauhallisempi. En olisi ihan heti uskonut. Jokunen varmaan myös miettii joko kaikille pannuille on kodit / kotiehdokkaat? En tiedä kun en tiedä syntyykö meille pentuja vai ei. Jos syntyy niin monta?? Eiköhän tämäkin asia selviä tulevien viikkojen aikana. Eli aina kannattaa kysyä. Tilanteet muuttu ja jo aijemmin meiltä kysynyt perhe on voinut löytää pennun muualta.

tiineysviikko 1-2

Närästys on päivän sana.. Myös nukkuminen on ollut toinen. Selkeästi haluaa olla enemmän rauhassa kun aijemmin ja tunkee lähelle nukkumaan / lepäämään. Ruoka maistuu vaihtelevasti. Toisena päivänä paremmin kuin toisena. Masu ollut myös löysä. Noh jos tiine on niin en niin huolissani ole. Hoidetaan pois löysä masu ja olo ollut ilmeisen huono muutenkin. Juhannusviikolla ollaan ja kennelin emännällä lyhyempi työviikko . Ei haittaa ollenkaan. Edelleen tulee pennuista kyselyjä. Vastailen kyllä kun sen aika on…

Tiineysviikko 2-3

Ruoka ruvennut maistumaan ja masu kasvaa kohisten. Paino myös noussut viime viikon masu löysyyden jälkeen. Pikku hiljaa hinaillaan ruokamäärää vähän suuremmaksi ja katsotaan mikä maistuu ja mikä ei. Meillähän syödään nappulaa ja lihaa. Lihat menee heilahtamalla tuulensuojaan mutta nappulat onkin tarina toinen. Välillä maistuu paremmin ja välillä huonommin. Huomenna tämän viikon toinen puntari käynti niin näkee paljonko paino noussut ja mikä on painon nousun tahti. Sissiin verraten maha on jo kohtuu iso samoille vuorokausille. Vielä hetken saa kennelin emäntä kynsiä syödä onko masukkeja mukana ihan oikesti vai ei. Merkit on hyvät mutta mutta… odotellaan nyt vielä hetki ennen kun huokastaan hetken helpotuksesta.

Tiineysviikko 3-4

Niin vain on mennyt kohta viikko että heilahtaa. Ruusulla loppunut närästys. Ruoka maistuu tai sitten ei. Myöskin hormoonihyrrä asuu meillä välillä niin seesteistä ja rauhallista ja kolmessa sekunnissa muuttuu Rinsessan mieli että heilahtaa ja sitten kiukutellaan. Sissi todennut pkleen huligaani anna mun nukkuu ja vain olla… Noh ainahan niin ei mene mitä Sissi toivoo. Maha kasvaa ja tiineyden merkit vahvistuu. Edelleenkään kennelin emäntä ei uskalla kesäkotsaansa laittaa vedonlyöntiin ollakseen varma onko Ruusu tiine vai ei. Selviää tämäkin arvoitus pikapuolin.